torstai 31. tammikuuta 2013

vihdoin me jälleen kohtasimme

 

 

 

 

 

vihdoin me jälleen kohtasimme
niin kuin emme olisi pois menneetkään

kunnes vuosirenkaat silmissämme kavalsivat



© AilaKaarina

Viinilasi tyhjenee

 

 

 

 

 

Viinilasi tyhjenee
minä täytyn vuorollani
mutta kuule
ei tämä kaveruus
auta
ei hän tule
sentään
annat uskoa myötämielisyyteen
           hänen silmänsä pohjalla



© AilaKaarina

Näin tässä kävi

 

 

 

 

 

Näin tässä kävi
peilistä katsoo
vanheneva yksinpuhuva nainen
           mikä minusta
           pitikään tulla
mutta jotakin lohdullista tässä on
lempeää      
olisi voinut hassumminkin käydä



© AilaKaarina

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Syksyn ensimmäinen lehti

 

 

 

 

 

syksyn ensimmäinen lehti      
kynnyksellä
minä olen kotona taas



© AilaKaarina

jos minulla olisi

 

 

 

 

 

jos minulla olisi
taikasivellin
maalaisin sinusta
linnun
siinä olisi pääskyä peippoa varpusta      
korppia käkeäkin
ja laulusi

           satakieli 



© AilaKaarina


tiistai 22. tammikuuta 2013

Vuosikymmenien jälkeen

 

 

 

 

 

Vuosikymmenien jälkeen
matkalla muualle
hän löysi nuoruuden kotinsa
yhden niistä
           tuo se oli
    tuo ovi tuo ikkuna
           se onni

Lapsuutensa kodit hän muisti kaikki
vaikkei koskaan ollut 
kotonaan niissä



© AilaKaarina

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Hänellä oli kiire

Runotorstain tarjoaa Sus' s://sushuokailee.blogspot.com/2022/03/runotorstai-kiire.html?m=0      

 (Uuden Runotorstain haaste v. 2022/11: Kiire)

 

 

 

           Hänellä oli kiire
noustessaan pyyhkäisi kädellään
             huulilleni pysähtyneet sanat                              
                             ja muruset pöydältä

                      meni

             minä istuin kauan
                  vastapäätä



© AilaKaarina

ilon tai surun kyyneleet

 

 

 

 

 

ilon tai surun
kyyneleet

niin samannäköisinä
samasta lähteestä



© AilaKaarina

Tyttärelle

 

 

 

 

 

Tyttärelle


Sinä synnyit huulet tiukkana viivana
silmiäsi et avannut
ennen kuin olit maistanut maitoani
useaan kertaan
ja ilmeisesti vaihtoehtojesi
vähyydessä minut hyväksynyt

vähän isompana halusit itse leikata pihvisi
enkä saanut auttaa
lopulta istuimme molemmat pöydän alla
ja itkimme

piirsin tikulla piharajat
mutta pensasaitaan oli jäänyt pieni aukko
josta livistit
“Äiti, sä et piirtänyt tähän”
sanoit kolmevuotiaan vakavuudella
kun viimein käsi kädessä tuijotimme
porttiasi vapauteen

niin leikkialueesi sai vihonviimeisen viivansa
ja sinä pysyit rajojen sisäpuolella jopa silloin
kun taas juoksin perässäsi
saadakseni sinut kotiin tai saunaan tai jonnekin
minne et (tietenkään) halunnut

Nyt tiedän tyttäreni nuori aikuinen
silmiesi viisaudesta
että taistelukokemuksellasi sinä selviydyt
kuin sotilas jolle rauha itsensä kanssa
olikin ainoa tavoite

ja aina minä kuuntelen täältä kaukaa
käteni sylini kaikki
oveni avoinna



© AilaKaarina


Suru

 

 

 

 

 

Suru muutti asumaan
sulki oveni
ja kaikki ikkunat

minä istuin kauan
kädet sylissä
niin kuin ainakin vieras



© AilaKaarina

Pohjoisen kesä

 

 

 

 

 

Pohjoisen kesä


Elokuu puolessa
kesä haalenee
kuin vanha taulu

tässäkö se taas oli
iät ajat me odotimme aurinkoa
jo iät ajat ovat illat viilenneet



© AilaKaarina

miten rakkaaksi

 

 

 

 

 

miten rakkaaksi
voi yksi vaahtera tulla

tulivat kaikki puut



© AilaKaarina

Kevätmaisema

 

 

 

 

 

Kevätmaisema
taiteilijan paletista
valon kirpeyttä ja nuorta vihreää
siveltimen lennosta           linnut oksille
vuoroin kiihkoa
                      vuoroin viivettä
           ja hiljaisuutta

kunnes luonnos on valmis


Kesä


© AilaKaarina


Lasillinen viiniä

 

 

 

 

 

Lasillinen viiniä edessäni
ajattelen häntä
joka juuri lähti odotettuna
ja huonettani
jonne en ole halunnut ketään

tänään voisi olla toisinkin
on sellainen ilta



© AilaKaarina

Luopumisesta

 

 

 

 

 

Luopumisesta

kertoi kotitien vaahtera

kun se pudotteli mennyttä

kesää 

hetken verenpunaisena juurilla


kauan kultaiset oksat



© AilaKaarina

lähtösi

 

 

 

 

 

lähtösi on lopultakin
alkanut minussa

kuin jäykistyneet sormet
irrotan sinusta
ajatukseni

yksitellen ja varovasti



© AilaKaarina

Hiljaisuus kantaa

 

 

 

 

 

Hiljaisuus kantaa
toisiinsa kietoutuneiden
askelten rytmin ja läheiset sanat
vieraille korvilleni
sujen ikkunan

kasvoni siinä
tulisit           pyyhkisit pois
tämän hymyn



© AilaKaarina

Kaisaniemenkadulla

 

 

 

 

 

Kaisaniemenkadulla
puolenyön aikaan
yksinkulkija kuka lie
ohitti minut
kenet lie yksinkulkijan
kätemme hipaisivat toisiaan



© AilaKaarina

Emme kohdanneet

 

 

 

 

 

Emme kohdanneet
                      sinä väistit
           ja minä

sulkeuduin hitaasti
toisin kuin kukka
joka tekee sen kivutta



© AilaKaarina

Ihmisen suuruudesta

 

 

 

 

 

Ihmisen suuruudesta
eivät puhu ne
jotka näkevät
vain itsensä



© AilaKaarina

Askeleittesi ääni

 

 

 

 

 

Askeleittesi ääni vaimeni
        jäi hiljaisuuteen
       kaiken poissaolosi
              läsnäolo



© AilaKaarina

Buchenwald

 

 

 

 

 

Buchenwald 1980
           oppaana entinen vanki
myös uunit muistan
kukat ja seppeleet
valokuvat
           kaikki ne pienet kasvot

Se murhatun leikin määrä



© AilaKaarina