perjantai 18. maaliskuuta 2022

Miten kaipaan

 





Miten kaipaan 

nähdä ilman muuta pyydettä 

kuin rehellisyys

ihmisen 

ihmeen


kyetä ilman toivetta mistään

vain kuunnella ja kuulla

vain katsoa ja nähdä

toinen

olla itse katsottu ja nähty

kuunneltu ja kuultu

ilman muuta pyydettä kuin rehellisyys



© AilaKaarina


sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Laulu vanhasta naisesta

Laulu vanhasta naisesta





Ei kukaan katso

ei kukaan tule

Hän istuu yksin

juo oluttaan

vanha nainen

rypyt kasvoillaan

hän katsoo ympärilleen

ei kukaan huomaa

Elämä on

mitä se on

se on yksinäisyyttä

näkymättömyyttä

se on tyhjää

se on surua



Se oli vuosia

joskus kauan sitten

jolloin hänet nähtiin

häntä katsottiin

Ei häntä ole

ei enää ole

Vain hän enää tietää

että oli ollut

hänkin oli ollut kerran

olemassa



© Ailakaarina

torstai 11. marraskuuta 2021

Koivun vaitonaisuuden

 

 

 

 


Koivun vaitonaisuuden

sen joka viimeisenä luovutti

tunnistan

marraskuun

kuusten kylmät oksat

ne lähimpänä maata

tummimmat


© AilaKaarina

torstai 25. maaliskuuta 2021

Olen myöhäisten iltojen istuja

Vanha runoni hieman muokattuna. Toisessa blogissani, Runopajani, on välimerkeillä ja sieltä Uuden Runotorstai21/12 -haasteeseen Suden hetki:

 




Olen myöhäisten iltojen istuja

            taas katsellut metsikköä

joka pian kaadetaan

            kirjoittanut turhia sanoja

kaipauksesta

Puut mykkinä seisovat kuin ymmärtäisivät



© AilaKaarina


 

 

 

 

 

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

(Aamuyö 2021)

 

 

 

 


(Aamuyö 2021)

 

 

Yönsyvä maisema 

ikkunani takana

           miten rakastan istua tässä

katsella puita

odottaa aamuyön valoa

jolloin jokainen oksa piirtyy selkeämmin

tähänkin yöhön



© Ailakaarina