Tämä suru

 

Tämä

suru

ei mahdu

enää minnekään

tämä suru

maailman lasten puolesta

heidän jotka kaivavat kobolttia

meille

jotta voimme ylvästellä

hienoilla

kännyköillämme

sähköautoillamme

vihreällä siirtymällä

heidän jotka menevät nälkäisinä

nukkumaan

heidän jotka sotien keskelle syntyvät

elävät

haavoittuvat

kuolevat

Tämä suru

ei mahdu enää

minnekään

© AilaKaarina

Mikä saa meidät uskomaan

Mikä saa meidät uskomaan

että torjumalla tunteen

se pysyy poissa

ei

suru tuska pelko katkeruus

vain kiertävät taaksemme

ja iskevät silloin kun vähiten odotamme

paitsi rakkaus

se ei piittaa

tulee ja menee miten tahtoo

© AilaKaarina

 

Elämän kauneus

 

Elämän kauneus:

varjokin tarvitsee

valon

© AilaKaarina

Toisen uni

Viikon 8/2023 Krapu, 100 sanaa otsikon kanssa. Annetut sanat, joita saa taivuttaa ovat kupla, ummehtunut ja vanki. Tämä on joskus ollut haastetarinana aiemminkin, nyt jo lopetettuun Runonevan haastekirjoitukseen (haasteen nimeä en enää muista). Linkki: 

https://pienettarinat.blogspot.com/2018/08/toisen-uni-runonevan-11-haasteeseen.html

Kun koti on liian kaukana (äidilleni)

 Viikon 46/2022 Krapu. 100 sanaa kera otsikon ja 3 annettua sanaa on oltava tekstissä: aukko, tiheä, pata.

Linkki: https://pienettarinat.blogspot.com/2022/11/kun-koti-on-liian-kaukana.html

Sinua, sinua rakastan

Runotorstain haasteeseen 2022/ vkot 36-37 (8.9.2022) 

https://pienettarinat.blogspot.com/2022/09/sinua-sinua-rakastan.html

Jos osaisin

136. Jos osaisin 

Jos osaisin

kirjoittaisin sinulle runon

merestä kahden saaren välissä

ja saaresta joka ei ole enää

autio

Sen kivisestä maaperästä kasvaa

puita pensaita           Kukkia

kuolleeksi luulemiani

vaaleita hentoja orastavia

outoja unohtuneita

villinä rehottavia

täyteen loistoonsa puhkeavia

punaisia oransseja keltaisia

auringon kultaamia

Jos osaisin kertoisin

että merellä on nimi

Kaipaus

Sen yllä lentävät linnut

kuolleeksi luulemani

lennossaan arat ja etsivät

ja ne unohtuneet oudot 

suuret vahvat pelottomat

tulen hehku siivissään

myös kurkiaurat

jotka kutsuin takaisin

heräävään lämpöön

Eikä minun saareni ole autio

Se on täynnä syntymää

uutta kevättä kesää 

Kaipauksen yli 

minä ojensin käteni

Nyt annan sen levätä

sinun kädessäsi

© AilaKaarina

Viikon 39/2022 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Nyt kuvahaaste: 

 

Krapua vetää SusuPetal 

SusuPetal