keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Joka ilta sinä odotit (Kuolleelle koiralleni)

 

 

 

 

 

Joka ilta sinä odotit
yhteistä matkaa
sukellusta metsän syvyyksiin

kuljit vapaana           menit menojasi
mutta tulit kutsusta jos et heti
niin viimeistään

kun olin jo varma
että olit vihdoin napannut jänösi
ja unohtanut minut

siinä vain seisoit hiljaa
kuonosi koiran virneessä
Taas jatkoimme matkaa

sinussa minun sieluni ymmärrys
minussa sinun mielesi eläin

teitä ja polkuja riensi
  onnellinen vapaus

Nyt olet mennyt
enkä koskaan ennen
ole nähnyt

sohvaa näin tyhjää



© AilaKaarina