maanantai 24. lokakuuta 2016

Niin kuin syksyisin

 

 

 

 

 

Niin kuin syksyisin

olisi yksinäisyys

viihtyisämpää

kuin muina vuodenaikoina

jos se viihtyisää voi koskaan olla

miten se melkein kuuluu asiaan

jos se mihinkään voi kuulua


niin kuin kaipaus

joka ei hellitä milloinkaan

olisi kotoisinta

syksyisin

jos se kotoista voi koskaan olla

miten se melkein kuuluu asiaan


jos sen johonkin täytyy kuulua



© AilaKaarina


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Syksyn keskiössä

 

 

 

 

 

Syksyn keskiössä 

kun aurinko
vielä lämmittää paljaita sormia
käsi kädessä
lämpöisemmiksi

kun puissa
on yhtä paljon lehtiä kuin maassa
eivätkä kaikki linnut ole lakanneet laulamasta
aamuisin
ja ajattelen meitä
           kahta katoavaista
niin kuin kaikki on


vanhasta vaahterasta
                                 lentää
                                            tähti



© AilaKaarina


Saada

 

 

 

 

 

Saada viimeisiin hetkiinsä asti


nähdä aurinko

sen nousu ja lasku

lintujen sujahtavat lennot

kuulla niiden pitkät laulut 

tuulen pöyhiessä pesäpuuta

jota ei kaadettukaan


iloita menneestä

leikeistä jotka saivat nauramaan

onnesta jonka tutuksi tuli

hurmasta joka kantoi kauas

myös surusta ja tuskasta

joihin ei kuollutkaan


muistaa 

kaulaan kietoutuneet pienet kädet

joista kasvoi käsien ketju toisiin ihmisiin


tunnistaa kaikki

mitä rakastaa



© AilaKaarina