sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Tässä kohtaa syksyä






Tässä kohtaa syksyä
puiden oksat piirtyvät esiin
kuin luut laihasta vartalosta

mutta en minä
niitä katso
vaan hiljaisuutta
eikä mikään

voisi olla nyt lähempänä
kuin se


en minä

lähempänä



© AilaKaarina




tiistai 25. syyskuuta 2018

4. ILOTULITUS osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/ilotulitus.html

ILOTULITUS osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/ilotulitus.html

2. HAUDATTU osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/tuoksu.html

HAUDATTU ositteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/tuoksu.html

3. NAAPURIT osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/naapurit.html

NAAPURIT osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2018/07/naapurit.html

1. HYVITYS https://novellipajani.blogspot.com/2016/12/marian-uusi-elama.html

HYVITYS osoitteessa: https://novellipajani.blogspot.com/2016/12/marian-uusi-elama.html

Runonevan haasteeseen Tunnustus: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/09/tunnustus.html

Osoitteessa: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/09/tunnustus.html

Toinen https://pienettarinat.blogspot.com/2018/09/toinen.html

Osoitteessa: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/09/toinen.html

perjantai 31. elokuuta 2018

Viesti kuolleelle ystävälle (Aikoinaan Runonevan 13 haasteeseen Viesti)






Viesti kuolleelle ystävälle



Siitä tien mutkasta

en enää kävele sinua vastaan

en vaihda kanssasi muutamaa sanaa

miten menee mitä kuuluu

en halaa sinua ja sano

nähdään taas

Sinä et pyydä minua

luoksesi istumaan iltaa

kuuntelemaan Joan Baezia

(minä: sinun kitaraasi ja lauluasi)

ja juttelemaan viinilasin ääressä


mutta siinä tien mutkassa

minä vielä kauan

muistan



© AilaKaarina



(Oli aikoinaan Runonevan haastesanana Viesti. Mutta Runonevan kaaduttua muutamaan kertaan sitä ei enää löydy sieltä.)


maanantai 6. elokuuta 2018

Puu soi (Runonevan jo kadonneeseen haasteeseen Laulu)






Puu soi


laulaa

lintu



© AilaKaarina



(Pari vuotta myöhemmin luin Eeva Kilven kirjan Naisen päiväkirja ja siinä oli samanlainen huomio! Mutta en poista tätä, koska kirjoittaessani tämän pidin oivallusta omanani.)

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Kuulisimme linnuista (Runonevan 10. haasteeseen Laulu)

 

 

 

 

 

Kuulisimme linnuista
jotka laulavat kukin äänellään
näkisimme kukista
jotka loistavat
eriväriset kukat vierellään

ymmärtäisimme pihlajasta
joka tukee
vinoon kasvanutta vaahteraa



© AilaKaarina


sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Tämä polte (runonevan 6. haasteeseen Intohimo)

 

 

 

 

 

Tämä polte

elää

ja nähdä loppuun asti

arkisen elämän

selän taakse

karistaa sen harteilta

valhe

ja väärinymmärrys

Syntyä aina

ja aina uudestaan

matkalla itseen

 


© AilaKaarina


Ero (Runonevan kuvahaasteeseen, 9. haaste: kuva: MichaelGaida/Pixabay)

 

 

 

 

 

Ero

 


Ei siihen koskaan totu
joka ikinen kerta se tyhjentää
ensin pääsi
ruumiisi vähitellen
kunnes olet autio huone jossa on vain
yksi tuoli
katossa kirkkaat valot
liian kirkkaat
eikä sana ole yksinäisyys 
vaan enemmän
kun olet yhtä ihmistä vähemmän



© AilaKaarina


lauantai 23. kesäkuuta 2018

Runonevan 2. haasteeseen 'Kuori'

 

 

 

 

 

(Runonevan 2. haasteeseen Kuori)

 


Tänäänkin
vaatetin
alastomuuteni
valepukuni
kaikki           ovat hapristuneet
vuosi vuodelta käteni
raskaammat

 

© AilaKaarina

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Tuuli heiluttaa verhoja (Runonevan 1. haasteeseen Tervetullut)

 

 

 

 

 

Tuuli heiluttaa verhoja
ikkuna tielle ei voisi olla
avoimempi
ja huoneeni oviaukot ovat seinän levyiset
pehmeät tuolit kuin sylit 

odottavat ilon pöytään
sinua



© AilaKaarina


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Rakkauden vallankumouksesta (70-luvulla)

 

 

 

 

 

Rakkauden vallankumouksesta (70-luvulla)

 

Me olimme nuoria ja rakkaus
oli vielä arkaa ja hämmentynyttä
emme tienneet että se on
maailmankaikkeus meissä
jonne mahtuu virheet ja erehdys
ja kaiken keskeneräisyys
jossa on lupa
eksyä ja tulla takaisin

meille neuvottiin kyllä kamasutrat
ja nautinnon anatomia

mutta ei miten
ottaa kiinni kädestä



© AilaKaarina

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Seisoimme sylikkäin

 

 

 

 

 

Seisoimme sylikkäin tienhaarassa
suutelimme ja
erosimme
katsoin kauan kumaraista selkääsi
suritko sinäkin?

vuosia myöhemmin näen sinut kaukaa       
           Tienhaarassa nuoruuteni
katselee jälkeesi



© AilaKaarina


keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Kaikki sanani on jo sanottu

 

 

 

 

 

Kaikki sanani on jo sanottu
ajatukseni ajateltu
runoni kirjoitettu eri kielillä
kuka minussa ajattelee nyt?
menneisyyteni
ihmiset
puhutut sanat luetut tekstit
kirjat ja analyysit           kaikki
elämäni teatterit       
mikä minussa on totta ja pysyvää
ja pitääkö olla
minä maailmojen palasista koottu
vain geeneissäni pysyvästi
syntyvänä

elämän sattumusten ja valintojeni minuudeksi
kuka siis olen kun itseäni


kysyn



© AilaKaarina


sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Maailman lapset

 

 

 

 

 

Maailman lapset 

 


Maailman lapset
ovat lintuja
lentävät pieniä unelmiaan kohti
katsovat meitä
korkeuksista joita me emme
enää muista
kaivaten meitä jotka emme
heitä ansaitse
kielletyt hyljätyt unohdetut lapset

katsovat meitä           pieniä aikuisia
ihmetys silmissään



© AilaKaarina


Emme haluaisi nähdä

 

 

 

 

 

Emme haluaisi nähdä itseämme
työntämässä rollaattoria
laiha ruokakassi istuinosassa
muistuttamassa
yksinäisestä ateriasta
pienen pöydän ääressä
tiskaamassa päivästä päivään
yhtä
lautasta kuppia lusikkaa veistä haarukkaa
lukemassa kirjaa ja keskustelemassa siitä
itsemme kanssa
hieromassa väsynyttä selkäämme kipukoukulla
saattamassa itseämme saunaan kädestä pitäen
nostamassa lauteille
varovasti

sytyttämässä kynttilää ikkunalaudalle
kuin kutsuna jo kenen tahansa tulla



© AilaKaarina

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Minun rakkauteni

 Maaliskuu 2022, Runotorstain haastesana Totuus 

Runotorstai - Totuus

 vetäjä  vetäjänä


 

 

Minun rakkauteni

ei ole pitkämielinen ikuisesti 

ei lempeä loputtomasti

Se on kadehtinut kerskannut ja pöyhkeillyt

ja käyttäytynyt huonosti

Se on etsinyt omaansa

katkeroitunut ja muistellut kauan

kärsimäänsä pahaa


Mutta vääryydestä

se ei kykene iloitsemaan

Totuutta

se vielä etsii

Paljon se kestää

paljon se uskoo ja kaikessa toivoo

paljon se kärsii 

vaikka siinä on se

helisevä vaski

mutta jos sillä yhä olisi

lapsen mieli

olisi lapsen rakkaus

joka kaiken saamansa pahan

antoi aina anteeksi


© Ailakaarina