Elämä ilman
toivoa
Kevät
jota ei tullutkaan
© AilaKaarina
Onko kellään (edes)
oikeutta
olla suvaitsevainen
olla olevinaan jotakin parempaa
kuin ne suvaitut
(kuka meistä on toisen kopio)
siis yhdistykää Erilaiset
sietäkää meitä
olemme enemmistönä
vähäisemmän
ajattelun ja tunteen
mestareina
© AilaKaarina
(Maailmassa vuonna 2017)
Arkinen onneni
jota olen hitaasti
kivi kiveltä rakentanut
on silti surullisen kevyt
mutta silti voin
luoda
onnen arpani avulla
omaa selviytymistarinaani
mieleni kevättä päivästä päivään
hokea sitä kuin mantraa
punoa siihen toivon
kirkkaimmat värit
kevyttä höyhenen kevyttä
mutta onnea
- - -
Sinun elämäsi päivät
valuvat
kaiken puutteeseen
et voi saada kiinni
et päästää pois
et purkaa ja rakentaa parempaa
eikä minulla ole lohdun sanoja
olet siellä olet täällä
marginaalimaailmassasi
hyvinvoivien kieltämänä
eivät he halua tietää
että kuluneen vaatteesi alla
on sykkinyt
lapsen purppurasydän
© AilaKaarina
Mielen vallankumous
Tämän kevääni kirjoitan runoksi
johon lisään lintujen huilut soimaan kirkkaimmin
nostan maan uumenista orastavan vihreyden
hipomaan taivaita
lasken valon kaiken keskelle niin häikäisevän
että on hetkeksi suljettava silmät
liian kauan
hämärään tottuneet
Annan mieleni liitää yli maailman surun
ja kärsimyksen
ja levitän nopein varmoin vedoin niiden ylle
toivon ilmakehän
© Ailakaarina