136. Jos osaisin
Jos osaisin
kirjoittaisin sinulle runon
merestä kahden saaren välissä
ja saaresta joka ei ole enää
autio
Sen kivisestä maaperästä kasvaa
puita pensaita Kukkia
kuolleeksi luulemiani
vaaleita hentoja orastavia
outoja unohtuneita
villinä rehottavia
täyteen loistoonsa puhkeavia
punaisia oransseja keltaisia
auringon kultaamia
Jos osaisin kertoisin
että merellä on nimi
Kaipaus
Sen yllä lentävät linnut
kuolleeksi luulemani
lennossaan arat ja etsivät
ja ne unohtuneet oudot
suuret vahvat pelottomat
tulen hehku siivissään
myös kurkiaurat
jotka kutsuin takaisin
heräävään lämpöön
Eikä minun saareni ole autio
Se on täynnä syntymää
uutta kevättä kesää
Kaipauksen yli
minä ojensin käteni
Nyt annan sen levätä
sinun kädessäsi
© AilaKaarina
Viikon 39/2022 Krapu, 100 sanaa kera otsikon. Nyt kuvahaaste:
Krapua vetää SusuPetal
Niin kaunis runo kaipauksesta ja kaipuun täyttymisestä.
VastaaPoistaKiitos SusuPetal <3.
PoistaJos osaisin.....Sinä osasit kertoa sen kauniisti.
VastaaPoistaKiitos anli itse <3
PoistaKaipauksen meri, niin kauniisti kirjoitit, tippa tuli silmään. Kiitos!
VastaaPoistaKiitos Cara <3.
PoistaKiitos, runo kuin kaihonkulkurilta!
VastaaPoistaKiitos pasanen ;D <3!
Poista