Pojalle

 

 

 

 

Pojalle 


Matkaa miehisyyteen jouduit yksin tarpomaan
minä saatoin vain näyttää tien alun
ja kulkea sen vierelläsi

kunnes minun täytyi vain
opetella luottamaan
jo orastaviin suunnistajan taitoihisi

päivä päivältä päästää irti

kun ylitit ulkoilurajojasi tietämättäni
mutta aina jälkikäteen siitä kertoen
Äiti, mun täytyi jo kokeilla
ja hyvin meni, kyllä mä pärjään
opin vastaamaan
että sinähän sen parhaiten tiedät
mutta muistan monet hiljaiset pyynnöt
jonnekin
katsothan taas poikani perään

ja vaikka huoleni kasvoivat kasvusi myötä
minun täytyi jo
luottaa
jousiampujan tarkkaan silmääsi
ja hartioittesi leveneviin kaariin

Näen nyt nuori aikuinen poikani
hymysi lämmön ja silmiesi kirkkaan voiman
ja tiedän viimein
että isättömyys on vaikeus
ei mahdottomuus mieheksi kasvuun

mutta niin iso kivi ja aina eteen vierivä
ettet voinut sitä kiertää
et talloa
vain jatkuvasti kiivetä yli

© AilaKaarina

(Kirj. v. 2012, nyt korjattu.)