Sinä päivänä
kun olin hyvästellyt sinut viimeisen kerran
arkkusi äärellä
pääni yli lensi alkavan syksyn ensimmäiset
kaksi kurkiauraa
Ne huusivat mennessään
Hyvästi hyvästi! Ensi keväänä
vain toinen meistä palaa
Minä huusin takaisin
Minä tiedän sen jo mutta oi
linnut kertokaa
minne se toinen katoaa
joka ei enää palaa!
© AilaKaarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen kiitollinen kommenteista.