Matolla puun lehti
astun lähemmäksi
avointa ikkunaa
katson
ohi puiden
kultaisten lehtien yli
itseni lähemmäksi
viimeistä
ikkunaa
© AilaKaarina
Matolla puun lehti
astun lähemmäksi
avointa ikkunaa
katson
ohi puiden
kultaisten lehtien yli
itseni lähemmäksi
viimeistä
ikkunaa
© AilaKaarina
Metsäpolulla
nuoret ruohotupsut
kuolleet oksat
valon ja varjon vuorottelu
luonnollisesti
© AilaKaarina
Tämä rikkaus
minulla on aikaa
runoilla
minulla on aikaa
kulkea metsäpoluilla
koirani kanssa
ja sanoa sananen sillekin
en kulje kanssasi
riisipellolla jalkamme reisiä myöten tulvavedessä
en roiku kaivomme reunalla löytyisikö pisara vielä
en istu viereisellä koneella hämärässä tehtaassa
ommellen saumaa toisensa perään aamuista pitkiin öihin
minulla on tämä aika
Sinä kuljet kanssani
© AilaKaarina
Maaemot
Jähmettyivät syvyyksiimme
kaikkien sisartemme
kyyneleet
jotta kuulisimme
tuulen leikin ruohikossa ja ketun
kepeät askeleet
metsän kurottavan korkeuksiin
siellä haukan nuolilennon
kuulisimme
norsun hengittävän yössä
ison kissan keinuvan äänettömyyden
villivarsan vaimenevan kavionkopseen
vielä kuulisimme
kalastajan veneen saapuvan maihin
päivien ateria lastinaan jossakin
köyhien rannoilla
ja ihmisen lapsen heleän naurun
© AilaKaarina
Siitä lauletaan
kirjoitetaan
puhutaan
minä kuuntelen
sanoja
nuuhkin
kuin nälkäinen eläin
metsää ja vihiä
tavoitanko
saisinko kiinni rakkauden
järkeni pilkkoo sen osiin
aivojen mekanismit
kaikki veikeät kemiat
ymmärrän
mutta mitä on rakkaus
ja miten se tapahtuu
se pakenee kokonaisena
ja ehjänä siellä
missä ei sanoja ole
ja entä kun rakkaus meissä tapahtuu
olemmeko silloin enemmän
kuin metsän saalistaja vainu ja saalis
© AilaKaarina
Äidit
Äiti ristin juurella
ei mikään ole muuttunut
kaikkien äitien suruista suurin
on ollut ja on aina oleva
nähdä
lapsensa kärsimys
luissaan lihassaan moninkertaiseksi
tallentuvana
kun ei voi auttaa
sulkea syliin
edes silittää poskea
© AilaKaarina