Puistoista
teiden varsilta
he katkovat puiden alaoksat
jotta ihminen
voi kulkea pystyssä päin
minä kumartaisin mielelläni
© AilaKaarina
Puistoista
teiden varsilta
he katkovat puiden alaoksat
jotta ihminen
voi kulkea pystyssä päin
minä kumartaisin mielelläni
© AilaKaarina
Ehkä ei olekaan
elämää suurempia unia
vaan todellisempia
okrankultaisessa hehkussaan
kuin arkiset päivämme
on vain ensin
taivutettava maailma
jotta taivaat taipuvat
© AilaKaarina
Näemmekö lastenlapsissamme
jatkumon
lastemme valinnoissa
lastensa äidiksi isäksi
rakkautemme
puun jonka istutimme
tehdyn työn hedelmät
elämämme lohdullisen symmetrian
© AilaKaarina
Saunottu
kynttilät sytytetty
kissa keränä sängylläni
nostaa päänsä
kun kuljen ohi
lauantai-ilta
moninkertaisena kopiona
(vain kissa
milloin missäkin)
tuijotan
yksinäisyyttäni
yritystäni
muuntaa se
joksikin muuksi
© AilaKaarina
( Ensimmäinen versio)
Et sinä ole poissa
kuinka voisitkaan
sillä se jota on syvästi rakastettu
ei katoa koskaan
sinun uljautesi
uskollisuutesi ja leikkimielesi
pysyvät minussa ilona
lohtuna
kiitollisuutena
metsäisten vaelluksiemme
vapaudessa
© AilaKaarina
Kaikki me sitä etsimme
emme halua ajatella
että sillä olisi hinta
sehän kuuluu kaikille
siellä toisessa maailmassa
jollakin toisella planeetalla
täällä me tarraamme kiinni
kuka pelotta riemu sydämessä
kuka peläten tarraa silti
saadaksemme kokea sen
edes hetken
tässä maailmassa missä mikään
ei mene tasan
© AilaKaarina
Vanheta niin
että säilyisi myötätunto
ja lämmin nauru
ja niin
ettei yksin hopeapajuni oksissa
ilta-aurinko säkenöisi
© AilaKaarina