Vasta myöhään hän huomasi
odottavansa kesää
mutta äkkiä kantoi sitä moninkertaisesti
kuin vanhat Saarat lapsiaan
synnytti ja helli
antoi pois pakon edessä
Ja ennen kuin taas on luovuttava
hän synnyttää auringon
maan ja latvustojen vihreät meret
pihlajat kukkaan syreenien tuoksun
ja taas auringon
aina vain kiihkeämmin
sillä aina vain lähempänä
kurjet huutavat
© AilaKaarina
Tänä yönä näen
äitien sankat joukot
odottamassa nuorisoaan kotiin
itsenikin siellä
vaeltamassa
ikkunasta toiseen
© AilaKaarina
Se
kumahtaa sydänten kammioissa
syntyvän itkusta vanhuksen huokaukseen
samana puhtaana sointina:
saada tulla kuulluksi
© AilaKaarina
Hänkin sitten
hiihti lapsuuden laduille
oi miten luisti suksi miten valkoinen hanki
Takaisin tullessa
ladut eivät kantaneet
ei metsäkään ollut hänen
© AilaKaarina
Olen sytyttänyt valon
kaikkiin huoneisiini
odotan sinua
näissä jokaisessa
© AilaKaarina
Pojalle
Matkaa miehisyyteen jouduit yksin tarpomaan
minä saatoin vain näyttää tien alun
ja kulkea sen vierelläsi
kunnes minun täytyi vain
opetella luottamaan
jo orastaviin suunnistajan taitoihisi
päivä päivältä päästää irti
kun ylitit ulkoilurajojasi tietämättäni
mutta aina jälkikäteen siitä kertoen
Äiti, mun täytyi jo kokeilla
ja hyvin meni, kyllä mä pärjään
opin vastaamaan
että sinähän sen parhaiten tiedät
mutta muistan monet hiljaiset pyynnöt
jonnekin
katsothan taas poikani perään
ja vaikka huoleni kasvoivat kasvusi myötä
minun täytyi jo
luottaa
jousiampujan tarkkaan silmääsi
ja hartioittesi leveneviin kaariin
Näen nyt nuori aikuinen poikani
hymysi lämmön ja silmiesi kirkkaan voiman
ja tiedän viimein
että isättömyys on vaikeus
ei mahdottomuus mieheksi kasvuun
mutta niin iso kivi ja aina eteen vierivä
ettet voinut sitä kiertää
et talloa
vain jatkuvasti kiivetä yli
© AilaKaarina
(Kirj. v. 2012, nyt korjattu.)
Yksinäisyydessä on surullista sekin
että saat ihan rauhassa riidellä itsesi kanssa
nuokin kaksi
koira&kissa tuijottavat hetken
ja marssivat viikset vinossa
vaiti ja rintarinnan rauhallisempiin olotiloihin
Siinä
sinä
©AilaKaarina
